keskiviikko 27. tammikuuta 2016

Vuoden 2016 tavoite

Tammikuu lähestyy loppuaan, enkä vieläkään ole osannut päättää tavoitettani vuodelle 2016. Aikaisemmin olen puhunut 17 000 - 20 000 € säästötavoitteesta, mutta tuo vaatisi, että vuoden aikana ei enää tule suurempia vastoinkäymisiä. Nyt vuokra-asunnon kanssa on tullut yllättäviä remppatarpeita, joiden suuruusluokka ei ole vielä tiedossa. Ne voivat merkittävästi vaikuttaa siihen, millaiseksi vuosi muodostuu. Joudun ehkä täsmentämään tavoitettani, kun remppakulun lopullinen suuruus selviää.

Viime kuukausien toteumien perusteella jopa 15 000 € säästömäärä voi tehdä tiukkaa, mutta toisaalta tulevaisuuteen suuntaavien laskelmieni perusteella se saattaisi olla jopa liian löysä tavoite. 15 000 € pitäisi onnistua nykyisillä tuloilla, vaikka pieniä vastoinkäymisiäkin tulisi. Lisäksi tuloni luultavasti kasvavat vuoden aikana ihan huomattavalla määrällä. Tarkkaa palkankorotuksen määrää tai ajankohtaa en kuitenkaan osaa arvioida, joten en oikein uskalla budjetoida sitä säästötavoitteeseeni. Saatan myös pystyä vähentämään kulujani satasella tai parilla, mikä osaltaan voi huomattavassa määrin vaikuttaa lopputulokseen.

Olen myös joutunut miettimään, laskenko tänä vuonna tavoitteeseeni vain sijoituksiin siirretyt rahat vai myös lainanlyhennykset. Pankin vaihdon jäljiltä minulla on paljon vähemmän valinnanvaraa sen suhteen, minkä verran lyhennän lainaa kuukausittain, joten voisi olla ihan perusteltua tehdä puhtaasti sijoituksiin perustuva säästötavoite. Toisaalta lyhennystenkin huomioiminen säilyttäisi paremman vertailukelpoisuuden aikaisempiin vuosiin, minkä lisäksi tämä laskentatapa paremmin kuvaa sitä rahasummaa, jonka olen käyttänyt nettovarallisuuteni kasvattamiseen. Näistä syistä olen päättänyt huomioida tänäkin vuonna myös lyhennykset säästösummassani.

Lopulta päädyin ottamaan tämän vuoden tavoitteekseni:
17 000 € sijoituksiin tai lainan lyhennyksiin

Keskipitkän tähtäimen tavoitteestani luovun tässä vaiheessa kokonaan. Syyn tälle kerron todennäköisesti kevään aikana. Todennäköisesti pidän kuitenkin mukana jonkinlaisen seurannan siitä, paljonko olen saanut säästöön tämän säästöprojektini aikana. En vaan enää vertaa sitä mihinkään tiettyyn tavoitesummaan.

Pitkän tähtäimen tavoitteenani on edelleen taloudellinen riippumattomuus. Lisäksi ennustan edelleen, että tulen jossain vaiheessa olemaan miljonääri, jos vaan pysyn työkykyisenä eläkeikään asti.



perjantai 22. tammikuuta 2016

Nordnetin lainojen todellinen korko

Jonkin aikaa sitten Nordnet alkoi tarjota sijoittajille varsin kätevää ja edullistakin lainaa, jonka vakuutena toimivat asiakkaan Nordnetissä olevat sijoitukset. Näiden lainojen korkotaso on alhaisimmillaan 0,99 % (kultataso), minkä lisäksi lainaa voi saada 2,49 %:n (hopeataso) tai 4,85 %:n korolla. Korkotasoon vaikuttavat salkun hajautus sekä lainan määrä suhteessa salkun lainoitusarvoon.

Todellisuudessa sijoittajan ei kuitenkaan pidä sokeasti katsoa noita ilmoitettuja korkotasoja laskiessaan rahan hintaa. Oikeasti rahan hinta voi olla valtavasti korkeampi kuin esimerkiksi luultu hopeatason 2,49 %. Syy tähän löytyy siitä, että asiakkaan siirtyessä korkotasolta toiselle, hän joutuu maksamaan uutta korkoa paitsi ylityksen määrän osalta, myös koko muulta lainasummalta.

Otetaan esimerkiksi salkku, jonka lainoitusarvo on 10 000 euroa. Salkku saa parhaan mahdollisen koron, kun sen lainamäärä on alle 4 000 euroa ( = 40 % lainoitusarvosta) olettaen, että hajautus on kunnossa. Jos tämä sijoittaja kuitenkin ottaa vielä yhden euron lainaa, hän siirtyy kultatasolta hopeatasolle ja hänen vuosittain maksama korkonsa hyppää 39,60 eurosta (= 4000 € * 0,99 %) jopa 99,62 euroon (= 4001 € *2,49 %). Tuon euron ylimääräisen lainan korko on huima 6002,5 %.

Mitä enemmän lainamäärä ylittää tuon korkoryhmän vaihtumisen rajan, sitä matalampi luonnollisesti lisälainan korko on. Esimerkiksi kokonaislainamäärän ollessa 4500 € (eli rajan ylitys on 500 €) on korko enää 14,5 %. 5000 €:ssa korko on 8,5 % ja 5500 €:ssa 6,5 %.

No mikä merkitys tällä on? Onhan koko lainasumman korko kuitenkin varsin kohtuullinen 2,49 %.

Asia on tärkeä tiedostaa, koska noilla korkoprosenteilla jo esimerkiksi luottokortin korko voi oikeasti nousta paremmaksi vaihtoehdoksi kuin Nordnetin lainan otto. Jos lainaa on vain tuon 500 € yli kultatason rajan, niin voi hyvinkin olla rahallisesti järkevämpää maksaa luottokorttiyhtiölle heidän veloittamansa korko siltä osin kuin on tarpeen Nordnetin lainamäärän saamiseksi takaisin kultatasolle, kuin maksaa Nordnetille korkeampaa korkoa koko lainasummalta. Korkomenojen optimoimiseksi yllättävän kalliitkin lainaratkaisut voivat tulla järkeviksi valinnoiksi, kun lisälainan koron laskee oikein.

Alla olevasta kuviosta käy ilmi se korko, minkä sijoittaja joutuu maksamaan siitä summasta, jolla tämän lainamäärä ylittää seuraavan alemman korkotason (vihreä viiva). Purppura viiva kuvaa sitä korkoa, mikä huonoimmalla korkotasolla (4,85 %) on sen lainamäärän kustannus, joka ylittää parhaan korkotason (kultataso 0,99 %).
Varsin suureksi nousevat korkopiikit vähentävät kuvion informaatioarvoa erityisesti purppuran viivan osalta, joten alla on vielä taulukossa joitakin rahamäärien korkoja kuvaamaan tilannetta. Jätin kaikista pienimmät ylitykset tietoisesti pois, koska kuvio riittänee kertomaan kuinka suurista prosenteista pienillä summilla on kyse.


Korko seuraavaan alempaan korkotasoon Korko parhaaseen tasoon
3500 0,99 %
4000 0,99 %
4500 14,49 %
5000 8,49 %
5500 6,49 %
6000 5,49 %
6500 33,17 % 11,03 %
7000 19,01 % 10,00 %
7500 14,29 % 9,26 %
8000 11,93 % 8,71 %
8500 10,51 % 8,28 %
9000 9,57 % 7,94 %
9500 8,90 % 7,66 %
10000 8,39 % 7,42 %


Kuviosta ja taulukosta on helppo nähdä, että etenkin kalleimmalla korkotasolla olevan velan pitämistä on vaikea perustella. Vaikka lainasta olisi käytössä maksimimäärä, niin ylitykseltä maksettava korko ei laske alle 8 %:n. Maksamalla pois tuon 4000 €, minkä hopeatasolle pääseminen vaatisi, saisi rahalle yli 8 %:n riskittömän tuoton.

Jos siis olet harkitsemassa sellaisen sijoituksen tekemistä, joka veisi sinut seuraavalle korkotasolle, niin kannattaa miettiä tarkkaan, vastaako tuon sijoituksen tuotto tuosta lainarahasta todellisuudessa maksamaasi korkoa. Tekisitkö saman sijoituksen, jos joutuisit käyttämään siihen luottokorttiasi? Jos et käyttäisi luottokorttiasi, niin voitko perustellusti käyttää Nordnetin luottoa, josta maksat enemmän korkoa kuin luottokortistasi?



PS. Tämä on taas ollut kirjoitus sarjassa: Asiat, jotka tiedän, mutten silti toimi niiden mukaisesti. Voisin maksaa itseni alemmalle korkotasolle luottokorttini avulla, mutta se tuntuu jotenkin väärältä. En myöskään saa itseäni myymään sijoituksiani alentaakseni korkotasoani. Toisaalta hajautussääntö tekee sen, että minun olisi pakko myydä useita eri osakkeita, mikä tarkoittaa samalla kovia kaupankäyntikustannuksia, joten ehkä tuo myyntitapa ei edes olisi kannattava minulle.




sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Vuoden 2015 kulut

Vihdoin olen saanut kasaan kaikki viime vuoden kulut. Postin toiminta on selvästi ihan sekaisin, kun laskuja ja muita kirjeitä tulee myöhässä tai ei ollenkaan. Mahtaako olla loppuvuoden lakon syytä? Osa tuttavistani tosin kertoo, että ongelmia oli jo ennen lakkoa. Mahtaa tulla isot yt:t taas lähiaikoina, kun ongelmat toimintavarmuuden kanssa saavat loputkin ihmiset siirtymään enemmässä määrin sähköiseen asiointiin.

No mutta asiaan. Alla on taulukko kulujeni kehityksestä vuoden aikana.



2015 vs 2014 2015 Q3-Q4 Q1-Q2 2014
Ruoka ja marketit 7,3% 466 483 449 434
Asuminen 33,6% 254 261 247 190
Kulkeminen 76,0% 114 168 59 65
Sähkö, vesi, netti, puhelin 11,2% 77 41 113 69
Vaatteet -98,3% 1 0 2 47
Viihde -51,5% 10 7 12 20
Vuosittaiset 35,5% 136 185 86 100
Satunnaiset 83,5% 153 163 142 83

20,0% 1 209 € 1 308 € 1 110 € 1 008 €


Työn kulut

312
562
63


Kulujen puolesta 2015 oli kesäkuussa tapahtuneen työskentelypaikkakunnan vaihtumisen takia selvästi kahtiajakoinen. Muutos lähes kolminkertaisti kulkemiseen menevät kuluni (59 €/kk -> 168 €/kk). Ja tuossa eivät edes ole kaikki kulkemisen kulut. Ison osan esimerkiksi polttoaineesta kirjaan työn kuluihin. Myös asumiskuluni lisääntyivät isompaan asuntoon muuton myötä. Lisäksi iso summa asumiskuluja tuli kirjatuksi työn kuluihin. Työn kuluiksi kirjaamiani summia en pidä elinkustannuksina, koska työnteon loppuessa nuo kulut loppuisivat täysin heti. Ne ovat puhtaasti tulonhankintamenoa.

Vuoden toisella puoliskalla ruokaan ja marketteihin meni 7,5 % enemmän kuin ensimmäisellä, mutta olen tuohon tulokseen loppujen lopuksi ihan tyytyväinen, koska sain parin viimeisen kuukauden aikana oikaistua ruokamenojani hyväksyttävälle tasolle. Q3:n ruokamenot olivat karanneet täysin käsistä. Q4:llä ruokaan ja kauppoihin itse asiassa meni vähemmän rahaa kuin vuoden ensimmäisellä puoliskalla keskimäärin. Melkein jopa rahaa tärkeämpänä, pienempi rahankulutus ruokaan on näkynyt painoni kääntymisenä laskuun.

Sähkö, vesi ja netti veivät toisella puoliskalla vähemmän kuin aikaisemmin, koska asumiskulujeni tuplaamisen takia olemme vaimoni kanssa neuvotelleet hieman uusiksi kulujen jakoa yhteisestä asunnostamme.

Vaatteisiin en näemmä ole käyttänyt rahaa. Osasyynä on se, että olen ostanut vaatteita marketista, eli ne ostokset ovat kirjautuneet riville "Ruoka ja marketit". Työpaikallani ei myöskään ole kovin tiukkaa pukeutumisen kanssa, joten vanhalla vaatevarastollani on pärjännyt hyvin. Suurin syy lienee kuitenkin, että vihaan vaatteiden ostamista.

Viihde ei varmaan oikeasti ole vähentynyt, mutta olen käyttänyt saamiani kulttuuriseteleitä, joten se näkyy vähentyneenä rahankäyttönä.

Vuosittaisissa kuluissa näkyvä lisäys liittyy käytännössä täysin autoon, joten ne voisivat olla vaikka kulkemisen kuluissa tai työn kuluissa, mutta tällä hetkellä olen päätynyt määrittelemään ne vuosittaisiin. Minun pitää ehkä miettiä luokitteluja uusiksi vuodelle 2016, koska ennen auton määräaikaishuolto oli vuosittainen tapahtuma, mutta nykyisillä kilometreillä se pitää tehdä 3-4 kk välein.

Satunnaiset kulut ovat näemmä lähes tuplanneet. Suurimmat syylliset ovat näemmä lomamatkojen kulut (2014: n. 100 €, 2015: n. 370 €) ja auton renkaat (2014: 250 €, 2015: 480 €).

Toteutuneiden kulujen valossa pidän tällä hetkellä 1200 €/kk minulle oikeana kulutustasona nykyisessä elämäntilanteessani. Se on 200 €/kk enemmän kuin aikaisempi tavoitetasoni, mutta minun on pakko hyväksyä, ettei minun muuttuneessa tilanteessa ole mielekästä pyrkiä paljoa vähempäänkään. Tuossakin on jo hieman kirittävää, koska vuoden 2015 toisen puoliskan aikana kuluni olivat yli 1300 €/kk (jonka päälle vielä 560 €/kk työn kuluja). Sen tosin tiedän, että jos tilanteeni muuttuisi takaisin entiseen, niin palaisin takaisin 1000 €/kk tavoitetasoon. Se riittää haluamaani elintasoon.



keskiviikko 13. tammikuuta 2016

Köyhän elämää?

Kun köyhäksi on päätetty määritellä henkilö, joka ansaitsee alle 60 % valtion mediaanitulosta, niin se tarkoittaa, että kuukaudessa alle 1190 euroa nettona ansaitseva määritellään köyhäksi. Kyseinen summa kiinnittää heti huomioni, koska se on hyvin lähellä sitä summaa, jonka tällä hetkellä käytän elämiseen. Ansaitsen toki selvästi enemmän kuin tuon, mutta jos köyhän olettaa käyttävän kaikki tulonsa elämiseen, niin silloinhan minä elän samanlaista elämää kuin "köyhä". Eivät ne säästämäni eurot nosta elintasoani ennen kuin vasta joskus tulevaisuudessa (ehkä).

Omasta mielestäni elän varsin tavallista keskiluokkaista elämää, minkä lisäksi näen omassa kulutuksessani paljonkin ylimääräistä. Esimerkiksi ennen nykyistä työtäni, joka nosti kulujani, käytin vain 1000 €/kk. Arvioni kuluistani, jos joutuisin elämään työttömänä, on noin 700-800 €/kk. Tämäkään ei vaatisi suuria muutoksia esimerkiksi asunnon suhteen. Asunnon vaihtamalla pääsisin vielä elempiin lukemiin. Näin ollen en voi olla ajattelematta, että onko mitään järkeä luokitella 1190 €/kk kuluttavat (/ansaitsevat) köyhiksi?

Saman rahan voi toki käyttää enemmän tai vähemmän järkevästi, joten huonoilla rahankäyttötavoilla voi jäädä vajauksia perustarpeisiin, jos iso osa rahoista palaa turhuuksiin. Tällöin tilanne varmasti tuntuu köyhyydeltä. Toisaalta, jos rahankäyttötavat eivät ole kunnossa, niin tulojen lisäyskään ei tilannetta pelasta. Holtittomalla rahankäytöllä aiheutettu "köyhyys" ei mielestäni ole köyhyyttä.

En myöskään pidä siitä, kuinka ihmisiä täysin tarpeettomasti leimataan köyhiksi täysin riippumatta siitä millaista elintasoa heidän on mahdollista tuloillaan ylläpitää tai miten he itse kokevat tilanteensa. Ihmisillä on nimittäin taipumusta käyttäytyä heihin asetettujen leimojen mukaisesti. Vasemmisto toistaa "olet köyhä", "elämäsi on kurjaa", "tilanteesi ei ole oma vikasi" (eli et voi vaikuttaa tilanteeseen vaan olet aseeton uhri), "rikastua voi vaan tuurilla ja epärehellisyydellä", "työnantaja riistää ja haluaa irtisanoa heti kun voi" jne jne. Kaikki tuo passivoi ja lannistaa ihmisiä, jotka ensinnäkin voisivat elää varsin onnellisesti omassa elämässään ja toiseksi voisivat itse halutessaan parantaa tilannettaan.

Eiköhän köyhyys pitäisi määritellä sen perusteella, minkä oikeasti tulisi kohtuullisin rahankäyttötaidoin riittää kohtuulliseen elämään. Lonkalta heitettynä 400 € asumiseen, 200 € ruokaan ja 200 € muuhun on mielestäni sellainen, jonka alapuolella saattaisi löytyä todellinen köyhyys. 1190 €/kk on täysin absurdia "köyhän elämää". Köyhien luominen täysin hatusta vedettyjen mediaanitulorajojen avulla ei mielestäni tee mitään positiivista kenellekään.



perjantai 8. tammikuuta 2016

Vuoden 2015 tuotot

Viime aikoina on tullut todella heikosti hoidettua tuotoista raportointi. Välilehdetkin ovat pitkään olleet päivittämättä. Vuoden vaihtuminen pakottaa kuitenkin tarttumaan näihinkin ja sain jopa Tuotot -välilehden päivitettyä.

Tuottoseurantani kanssa on vuoden aikana ollut niin paljon säätämistä, että en ehkä täysin luota, että luvut ovat 100 % oikein, mutta eivätköhän ne olennaisesti oikein ole joka tapauksessa. Koko vuoden TWR tuotto näyttäisi olevan 12,92 %, kun vertailuindeksinäni pitämäni S&P 500 Total Return -indeksi tuotti vain 1,38 %. Tämähän ei toki kerro koko totuutta, koska oma indeksini lasken euroissa ja S&P 500 on dollareissa, ja tänä vuonna euro heikkeni voimakkaasti. Pitkällä tähtäimellä valuuttamuutokset oletettavasti kumoavat toisensa, joten en halua nähdä sitä vaivaa, mitä valuuttaerojen kirjaaminen vaatisi.

Sijoitustuotoistani puuttuvat myös täysin S-osuuksieni korkotuotot, koska niiden laskeminen päivätuotoiksi olisi työlästä ja toisaalta laskematta jättäminen vääristäisi pahasti tuottoja. Joka tapauksessa S-osuuksien merkitys pienenee jatkuvasti, kun niiden osuus sijoituksista pienenee muiden sijoitusten määrien kasvaessa.

Koko sijoitusprojektini ajalta olen saanut tuottoja 11,1 %, kun taas vertailuindeksini on tuottanut 16,6 %. Ei voi väittää, että olisi liian hyvin mennyt. Vuonna 2014 suurin syy heikoille tuotoille oli Ukrainan kriisi, joka veti kaikki Venäjään vähääkään liittyvät osakkeet rajusti miinukselle. Tilanteen parantuminen on tosin sittemmin tuonut takaisin noita menetyksiä, mutta silti Venäjän heikkous näkyy edelleen osassa arvopapereista.

Vuonna 2015 puolestaan iso syyllinen huonoihin tuottoihin on Volkswagen, jota satuin ostamaan juuri ennen kuin huijausskandaali tuli julkiseksi. Se yksinään vei noin pari prosenttia tuotoistani. En toisaalta murehdi tuota juurikaan, koska kyseessä oli asia, jota en mitenkään olisi voinut tietää. Jälkikäteen voi toki jossitella, että olisiko pitänyt luopua osakkeesta, kun tieto huijauksesta tuli.

Toinen tuottoja syönyt asia vuonna 2015 oli pieleen mennyt suojaus. Alkuvuonna noustiin nopeasti ja kun olin irtisanoutunut vanhasta työstäni, en halunnut ottaa liikaa riskiä osakemarkkinoilla. Kun nousu jatkui, niin ostamani myyntiwarrantit menettivät nopeasti arvoaan ja siinä meni muutama prosentti lisää tuotoistani. Tässäkin voisin jälkiviisastella ja sanoa, ettei olisi kannattanut, mutta jos keväällä olisikin tullut nyt viime päivien kaltaisia pudotuksia, niin olisi se verenpainetta nostanut, kun tiedossa oli kuitenkin, että palkkatulo tulee loppumaan eikä uudesta tulonlähteestä ole vielä tietoa. Rehellisyyden nimissä on tosin tunnustettava, että tuli sitä toisenkin kerran otettua kunnolla takkiin suojauksilla myöhemmin syksyn aikana. Käytännössä kuitenkin suojausten nettotappio muodostui kokonaan keväällä tehdystä suojauksesta, koska onnistumisiakin oli.

Alla olevista kuvaajista on helppo nähdä niin Venäjän kriisin kuin Volkswagenin skandaalinkin vaikutukset. Tavallaan on aika inhottavaa nähdä kuinka käsi kädessä tuotot olisivat menneet ilman noita kahta tapahtumaa. Sijoitan suoraan osakkeisiin, koska se on mielenkiintoisempaa kuin indeksisijoittaminen, mutta näiden parin vuoden perusteella merkittävimmät poikkeamat indeksistä ovat olleet lähes täysin kiinni (huonosta) tuurista. Se vie hieman mielenkiintoa siitä suorasta osakesijoittamisesta ja saa kyseenalaistamaan omaa tyyliäni. Ei kuitenkaan niin paljoa, että olisin tässä vaiheessa muuttamassa mitään.







maanantai 4. tammikuuta 2016

Onko pienempi laina aina parempi?

Pienempi lainamäärä tarkoittaa pienempää riskiä, eikö vaan? Ei välttämättä aina. On nimittäin tilanteita, joissa suurempi lainamäärä voi itse asiassa olla se turvallisempi vaihtoehto.

Jotta voi ymmärtää, milloin suurempi laina voi olla parempi, on ensin ymmärrettävä, millaisia riskejä lainarahaan liittyy. Käytännössä lainan kohdalla riski syntyy kahdesta asiasta: 1) kyvyttömyydestä hoitaa lainaan liittyvät velvoitteet pitkällä tähtäimellä ja 2) kyvyttömyys hoitaa lainaan liittyvät velvoitteet lyhyellä tähtäimellä. Kummankin näistä toteutuminen voi johtaa siihen, että lainoittaja vaatii lainan välitöntä takaisinmaksua, mikä puolestaan voi tarkoittaa omaisuuden pakkomyyntejä. Usein nämä pakkomyynnit tapahtuvat vielä huonoimpaan mahdolliseen aikaan, eli talouskriisien pahimpina vuosina, jolloin omaisuuden myynnistä ei ole saatavissa hyvää hintaa.

Lisävelan ottaminen vaikuttaa sekä pitkän että lyhyen tähtäimen maksukyvyttömyyden todennäköisyyteen. Riski pitkän tähtäimen kyvyttömyydestä hoitaa velvoitteitaan ei tietenkään häviä velkaantumalla lisää, vaan lisävelka todennäköisesti pahentaa tilannetta lisääntyneiden korkokulujen takia. Sen sijaan lyhyen tähtäimen maksukyvyttömyyden todennäköisyyttä lisävelka voi varsin tehokkaasti pienentää. Jos esimerkiksi olet ottamassa 240 000 euron asuntolainaa 25 vuoden maksuajalla, niin ottamalla tuon summan lisäksi vielä 10 000 euron lisälainan sinulla on vuoden lyhennysten verran puskuria estämässä maksuongelmia, jos tuloihisi sattuukin tulemaan yllättävä pudotus. Näin pienehkö lisävelka on varsin tehokkaasti jopa poistanut kohdan 2 mukaisen riskin, koska jos vuoden puskuri ei riitä, niin voidaan sanoa, ettei kyse ole enää lyhyen tähtäimen ongelmasta vaan todellisesta pitkän tähtäimen maksukyvyttömyydestä.

Pelkkä lisävelan ottaminen ei tietystikään riitä riskin pienentämiseen, vaan se, mitä sillä rahalla tekee, on myös varsin olennainen kysymys. Jos ottaa lisää velkaa vain ostaakseen sillä lisää tavaraa, niin se ei tietenkään pienennä riskiä vaan lisää sitä. Rahat voisi myös sijoittaa osakemarkkinoille, mutta silloinkin on varsin mahdollista, että juuri silloin, kun tuolle puskurille olisi tarvetta, osakkeiden arvosta onkin kadonnut puolet. Käytännössä rahat tulisi joko pitää pankkitilillä tai sijoittaa hajautetusti vähäriskisiin korkotuotteisiin, jotta ne varmasti ovat nopeasti käytettävissä tarpeen tullessa. Muitakin vähäriskisiä vaihtoehtoja voi olla. Arvometalleja en kuitenkaan pidä hyvänä vaihtoehtona, koska niidenkin hinnat ovat varsin spekulatiivisia ja ne voivat pudota voimakkaastikin. Esimerkiksi kullan hinta on pudonnut noin 40 % vuoden 2012 huipustaan.

Jos siis olet ihminen, joka ei pysty pitämään rahaa tyhjän panttina tilillä tai vähän tuottavissa korkosijoituksissa, niin lisävelan ottaminen ei ehkä ole juuri sinulle hyvä tapa pienentää riskitasoasi. Jos kuitenkin nuo asiat eivät ole sinulle ongelma, niin voi olla ihan järkevää ottaa hieman lisävelkaa pahan päivän puskuriksi. Lainan pääoman pienennyttyä riittävästi, voi tuon puskurin käyttää ylimääräisen lyhennyksen tekemiseen.